Eestinhevonen

YLEISKUVAUS

Eestinhevonen on pienikokoinen, useimmiten ponikorkuinen, sopusuhtainen, reipas, virkeä, oppivainen ja älykäs hevonen.

Miellyttävän ja rauhallisen luonteensa sekä erinomaisen terveytensä ja sitkeytensä takia se on varsin helppohoitonen rotu, jota on miellyttävä käsitellä ja joka sopii mainiosti perhe- ja harrastehevoseksi, myös kaveriksi kilpakentille. Eestinhevonen on myös suosittu ja pidetty rotu ratsastuskouluissa niin luonteensa kuin kokonsakin ansiosta; useimmat käyvät ratsuksi sekä aikuiselle että lapsille.

Voore Admiral Suomessa.	Voore Admiral. Esteet 100 cm. Kuva: Henna Lindström

Varmajalkaisuutensa, ketteryytensä, miellyttävän luonteensa ja luontaisen sitkeytensä ansiosta eestinhevoset ovat varsin suosittuja vaellusratsuja varsinkin kotimaassaan Virossa. Rotu soveltuu mainiosti myös kärryn tai reen eteen.

Se on säänkestävä, sillä on erinomainen rehunkäyttökyky ja se on varsin pitkäikäinen ja terve.

Eestinhevonen on voimakas, sitkeä ja kestävä hevonen, olematta rakenteeltaan kuitenkaan raskas. Sillä on yleensä hyväasentoiset, matalat ja kestävät, kovakavioiset jalat, lihaksikas takaosa, syvä rintakehä, matala säkä ja vankka kaula. Säkäkorkeus vaihtelee yleensä 135-150 cm välillä.

 
Eestinhevosen on yksivärinen ja yleisiä värejä kaikkine eri sävyineen ovat ruunikko, kimo, rautias, hallakko, voikko, musta ja hiirakko.

Hiirakkogeenilla ruunivoikko tamma Voore Ahara	Kimo eestinhevosori Antsuke

HISTORIAA

Eestinhevonen (eesti hobune, eesti tõugu hobune, estonian native horse) on alkuperäinen eestiläinen maatiaisrotu, jonka tunnettu historia ulottuu jopa 2800 vuoden taakse ja jo 1000-luvulta on löydetty ensimmäinen kirjallinen todiste tästä Eestin alueen hevosesta. 1921 perustettiin eestinhevosen kasvattajayhdistys ja eestinhevosen jalostus nykymuodossaan alkoi. 

1920-30-luvulla käytettiin eestinhevosen jalostuksessa jonkin verran suomenhevosta, eestinhevosen sukulaisrotua, tuomaan lisäverta sekä asvattamaan hevosten kokoa, joka oli tuon ajan tavoitteita, toisin kuin nykyään.

Voore tallit – tammalauma 2017

Eestinhevosen pääkäyttö oli entiseen aikaan maataloustöissä ja eestinhevosia oli vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan Virossa yli kymmenen tuhatta yksilöä. Neuvostovallan aikana kanta kuitenkin hupeni jyrkästi, kun hevosen käyttöä maataloustöissä ei enää suosittu eikä rotua juurikaan kasvatettu. 

Eestinhevonen kävikin rotuna jo lähes katoamisen partaalla, mutta Viron itsenäisyyden jälkeen eestinhevosen arvostus ja sen käyttö lähinnä perhe-, turisti- ja urheiluratsukäytössä on lisääntynyt voimakkaasti. 

 / Suomen Eestinhevosyhtistys ry   /  

Eestinhevoset Eestin Mestaruuskilpailussa